Lauantai 13.4.2013

1. kalastuspäivä

Koko porukka kasaantui n. 10 metrin sisälle ja kalastus alkoi.

Puolisen tuntia ja allekirjoittaneelle ensimmäinen harri ylös, kuitenkin alamittainen tai sitten ei.

Rami nosti tunnin odottelun jälkeen jäälle 40 cm:n mittakalan, joka otettiin matkaan. Se jäi päivän ainoaksi mittakalaksi.

Päivän tulos: Rami 3, Kari 2, Pekka 2, Leksa ja Varpu ei kaloja.

Kolmen jälkeen kipusimme joentörmää mökille ja parin tunnit unet.

Ilta menikin syödessä ja saunoessa sekä korttia pelaten. Kuksassakin kävi aina tilkka jotain ihmeellistä luonnontuotetta. Silmät alkoi painua hiljalleen kiinni korttipöydässä ja ennen puoltayötä sanoimme hyvät yöt.

Sunnuntai 14.4.2013

2. kalastuspäivä

Aamusella 7:n jälkeen ylös, aamupuuro naamariin ja eväät reppuun.

Kelkkakyytiä n. 10 km ja ensimmäiselle kalapaikalle.

Isäntä Martti kairasi koneella parikymmentä reikää ja Karille iso tärppi vehkeet meni.

Toinen kala jäi reunaan. Hetken päästä Rami nosti ylös 1/2-kilon ahvenen.

Varpu nosti kotsiltään samanmoisen ahvenen. Harjuskin söi muutamalle, tosin kokoluokka ei ihan toivottu. Allekirjoittanut kaksi ahventa ja Leksakin sai yhden pienen harrin. Vähän ennen poislähtöä iski itselleni joku isomus kiinni, luultavasti taimen. Mutta mutta taas kerran reilun viiden minuutin päästä se irtosi. Ei suostunut tulemaan edes pilkkireikään.

Siirtyminen seuraavaan paikkaan ja taas muutama harri ylös.

Tulitauko tuli hyvään aikaan eli pannukahvit ja makkaraa ja eväät naamariin.

Pilkkimistä jatkettin ja muutama harri ylös ja osa takaisin alas.

Taas siirtyminen seuraavalle apajalle kelkoilla, tarkoitus oli katsoa yhdet verkot, mutta niitä ei löytynytkään tai ne oli muutoin huonosti merkatut. Verkot oli naapurin ja Martti ei uskaltanut vieraita verkkoja katsoa.

Päivän viimeinen paikka antoi muutaman harrin ja nyt kokoluokkakin alkoi olla oikea.

Saalistilanne Varpu 1 ahven ja 4 harria, Kari 7 harria, kaksi ahventa, Rami 10 harria ja yksi ahven, Leksa 2 harria, Pekka 4 harria ja 2 ahventa ja Martti 2 harria.

Kokonaismäärä oli kohtuullinen, kokoluokka ei.

Sää oli pilvinen, mutta nyt seitsemän korvilla paistaa aurinko taivaan täydeltä.

Muuta mainittavaa toisen kelkan 'rikkoontuminen' paluumatkalla ja kas kummaa vuokrakelkasta oli bensiini loppunut.

Nyt kalat savustumassa ja kohta päästään saunaan ja kortille.

Huomenna mennään kotaretkelle ja palataan vasta tiistaina.

t p

ps. Hummonleija pelaa tosi hyvin

Maanantai 15.4.2013

3. kalastuspäivä

Aamu valkeni lumisateisesti ja ennen yhdeksää ei näkynyt isäntä Marttia ja reessä oli tavarat valmiina. No nousihan se isäntäkin viimein ja päästiin matkaan.

Reilu 40 km ja suunta Inarin perukoille ja sieltä eteenpäin kohti pientä rautujärveä. Pari tuntia ja etsittiin oikeaa reittiä mutta ei sitä löytynyt eli suunnitelmiin tuli pieni muutos.

Kelkka ei meinannut millään totella, oikea tukivarsi oli vääntynyt ja pari allekirjoittaneen kelkan kaatoa sekä puskareissu naurattivat kummasti muuta porukkaa. Välillä mentiin kuin Timo Mäkinen konsanaan ja vauhti oli huimaa.

Puolenpäivän jälkeen  päästiin kuitenkin perille suunnitellun yöpaikan luokse pikkujärvi nimeltä Saarijärvi ahvenjahtiin. Martti oli vaimonsa ja parin vuokralaisen kanssa nostellut ko. paikasta kaksi viikkoa aiemmin reilut 30 kiloa ahvenia. Suurimmat reilun kilon kokoisia joten odotukset olivat kovat. 

Kari aloitti välittömästi tasapainolla reilun 1/2 kilon ahvenella ja siihen se melkein loppuikin. Allekirjoittanut sai kuitenkin syönnin päälle ja sai muutaman 700 ahvenen kaikki samasta reiäistä. Leksa nosti samanaikaisesti yhden samankokoisen. Varpu innostui pilkkimään pikku matikoita, kuten Karikin.

Loppupäivä olikin sitten tosi hiljainen, muutama yksittäinen ahven saatiin ylös. Illan suussa teltta pystyyn ja vielä pilkille, ei mainittavaa tulosta.

Kari 2 ahventa ja 3 matikkaa, Leksa 1 ahven, Varpu 1 ahven ja 5 matikkaa, Rami 1 ahven ja Pekka 12 ahventa.

Pienimmistä ahvenista tehtiin maukas kalakeitto, voin ja kerman kera ja hyvältä se maistuikin.

Nukkumaan mentiin ennen puoltayötä, välillä pirun kuuma ja kun kamina sammui niin hieman oli vilukin. Viimeeksi nukuttiin sissiteltassa kertausharjoituksissa.

Tiistai 16.4.2013

4. kalastuspäivä

Aamusta pikkupakkasta 4 astetta ja kirkas auringonpaiste joka alkoi jo edellisiltana.

Puolikuusi porukka ulkoitui pakollisille tarpeilleen, mutta vielä tunti unta kun saatiin teltta lämpimäksi. Aamupala ja jäälle, isäntä Martti jäi nukkumaan. Johtuikohan se hyvistä illan eväistä. Kalakeittokin väsyttää lisukkeineen kummasti.

Aamupilkille, mutta saalis vain Varpulla reilun puolenkilon ahven. Karille toinen kokoluokkaa Taipalsaaren ahven.

Leiri purkuun ja Inarille. Kokeilimme useita paikkoja, kohteena pääasiassa harri. Itselle sattui tuuri kun sain ylös n. 800 gr:n harrin. Muut kalat olivat pieniä.

Iltapäivästä Martin naapurin verkoille ja siellä oli yksi reilun kilon rautu, 300 gr:n harmaa nieriä ja yksi matikka. Päiväkahvit maistuivat, samoin makkara ja possunseläke paistui tikun nokassa.

Kelkat kohti kotisatamaa ja vielä Nitsijärveltä koitettiin harria. Kari saikin eka reiäistä pikkuharrin ja naurunremakka oli kova kun Rami nosti jäälle 10 sentin mittaisen ahvenen.

Kalut pakkiin ja kotisatamaan saavuttiin viiden jälkeen.

Pakolliset huoltohommat, sauna lämpimäksi ja vähän janojuomaa sekä kohti uusia seikkailuja.

Päivän saalis Kari 1 ahven ja 4 harria, Leksa 2 harria, Varpu 1 ahven, 'helvetin' suuri hauki huudosta päätellen ja 1 harri, Rami 1 ahven (n. 10 senttiä), ja Pekka 1 harri (800 gr).

t p

Keskiviikko 17.4.2013

5. Kalastuspäivä

Keskiviikko valkeni tuhnuisen sateisena ja nollakelissä. Yhdeksän korvilla suuntasimme kelkat kohti Pautujärveä. Järvelle oli matkaa n. 30 km ja kalapaikka oli tietysti vastarannalla 10 km päässä.

Kelkkareitin pohja alkoi jo aamusta olla pehmeä ja muutaman muksahdusten jälkeen pääsimme kuitenkin perille.

Rami aloitti välittömästi harrien nostamisen jäälle, kokoluokka ei tosin vieläkään ollut mitä haimme. Muutkin saivat jonkun harrin sieltä täältä salmea ja kuinkas ollakkaan Rami nosti jäälle 1126 gr:n harrin. Muutama melkein vastaavaa yli kilon harri saatiin jäälle ja kas kummaa Leksalla ei kala vaan syönyt.

Pakollinen kahvitauko ja hetken pilkkimisen jälkeen isäntämme Martti kehoitteli nostamaan onget pakkiin ja suuntasimme majapaikka kohden.

Jäältä päästyämme alkoi varsinainen seikkailu sillä kelkkaurakin alkoi pettää. Lunta oli uran vieressä noin metrin verran ja reki poukkoili ristiin rastiin uran sivusta toisella. Ura oli kuin U-kirjain, mutta ylösalaisin. Kova keskeltä ja reunat pehmeät.

Meidän pelkkä kelkkakaan ei tahtonut millään pysyä harjanteen päälle vaan kelkan suksi haukkoi tasaisesti pehmeään lumeen ja silloin mentiin. Nyt tarvittiin jo ajotaitojakin jotka ihme kyllä kehittyivät koko ajan. Ramista tuli kääpiö kun upposi kainaloitansa myöten hankeen. Välillä porukka käveli puoli kilometria kun kelkan telasta poistettiin jäät. Aavan loppupäässä reen aisakin hajosi, mutta Martilla oli siihenkin korjauskeinot. Puurajaan ja metsään saavuttaessa matka alkoi taas taittua ja märkinä ja väsyneinä olimme mökillä klo 21.30. Emäntä ei olisi laittanut enää saunaan tulia kymmenen jälkeen koska oletti meidän jääneen kairaan yöksi.

Saalis: Kari 15 harria, Pekka 4 (kaikki n. kilon kaloja), Varpu 25, Rami 11 ja Leksalle ei tapahtumia tullut. Marttikin sai kuusi harria.

Torstai 18.4.2013

6. Kalastuspäivä

Aamusta kahdeksan korvilla ylös paikat hellinä edellisen päivän 4,5 h:n kotimatkasta.

Päivä aloitettiin varustehuollolla edellisen päivän rankan reissun vuoksi. Kalat vakuumiin, pakkaseen ja osa savustettiin. Päivän lounas sisälsi mm. muikun mätiä ja kanttarellikastiketta, paistettua haukea ja ahventa. Oli muuten maukasta.

Tasan kello 12 kelkat käyntiin ja Nitsijärvelle. Pari tuttua ekaa paikkaa, muutama pikkuharri ylös. Ajeltiin järven eteläpääpäähän ja jo löytyi harreja silloin tällöin. Kumma kyllä aina kun korkkasi uuden paikan niin syönti kesti n. 15 minuuttia ja hiipui hiljalleen. Aloitus on joka kerran ollut kuitenkin raju. Sää muuttui iltaa kohden pilviseksi ja tuulikin pikkuisen.

Kahvitauko ja iso kasa reikiä, mutta ei oikein kaloja. Kaikki mitat täyttävät putsattiin ja pestiin. Lopputulos 16 mittaharria, paitsi Leksa pestessä pudotti yhden avantoon.

Lumet on lähdössä ja ei sitä tulee lisää niin huomenna on melkein kirkkaat jäät täälläkin.

Inarin 'vesi' on muuten nykyisin ananaksen makuista.

Saalis: Kari 5, Rami 6, Varpu 5, Pekka 3, Leksa 4 ja Martti 1 harri.

Kuvassa reissun harvinaisin kala eli harmaanieriä. Kala tuli Martin naapurin verkosta. Aluksi luulimme että verkossa oli hauen tillikka niin paljon väritys ja iso pää muistutti haukea.

Perjantai 19.4.2013

7. kalastuspäivä

Viimeinen varsinainen kalastuspäivä valkeni kosteassa räntäkelissä ja kelkat pakattiin klo 9 lähtöä varten. Leksa ja Varpu saivat kelkan nurin melkein heti lähdössä, mutta rautupaikalle päästin onnellisesti. Vettä alla n. 30 m ja siimaa piti lisätä kelalle roimasti.

Porukka saatiin uusi rautumestari eli Rami joka kiskoi kilon raudun mikä oli kiinni kyljestään. Kolme pikkurautua saatiin ylös kunnes siirryttiin edellisen päivän harripaikalle.

Martin sanonta 'vettä ei ole enemmin kuin muuallakaan' nauratti porukkaa, kun pilkimme harreja jään alta n. metrin syvyydestä. Oli hieman eroa rautuveteen vaikka olimme samalla Nitsijärvellä.

Toinen juttu mikä nauratti että Raato Riekkisen poika oli saanut jostain suuria kaloja (Raato Riekkinen oli paikallinen hautausurakoitsija).

Illan hernekeiton korvike (Jaloviina kolalla) röyhtäytti kummasti jäällä, mutta kahvitauko rannassa helpotti.

Iltapäivästä kalat siivottiin porukalla ja kelkat kohti kotisatamaa ja kalat vakuumiin.

Huomenna Tuulispää järvelle raudun SM-kisoihin, pilkkimään muikun kokoisia rautuja saen jälkeen auton keula kohti itäsuomea.

Saalis: Rami 2 rautua, Leksa 4 harria ja ahven, Kari 1 rautu ja 7 harria, Pekka 8 harria, Varpu 1 rautu ja 8 harria sejä Martti 5 harria.

Rauturamin harrionginta meni tänään täysin mönkään ja Marttia nauratti kun Rami yritti sukeltaa kuuden tuuman avantoon ainoan harrinsa perään kun harri irtosi koukusta reiässä olevan sohjon takia. Rami oli reiän vieressä polvillaan ja työnsi molemmat kädet reikään harrin perään ja melkein päänsäkin.

t .p

(vakuumissa pusseja n. 30 pussia kalaa)

Lauantai 20.4.2013

8. kalastuspäivä

Aamulla ylös kuuden korvilla, aamupala, tavaroiden pakkaus ja mökin siivous. Siinä askaretta niin että vähän ennen yhdeksää auto starttasi kohden Tuulispää-järveä ja raudun SM-kisoja.

Välillä satoi räntää ja vettä ja välillä paistoi aurinko. Sää vaihteli tosi nopeasi ja ei oikein tiennyt miten pukeutua jäälle. Onneksi laitoimme reilusti vaatetta, sillä tuuli yltyi väliin kovaksikin.

Reilu sata osallistujaa marssi jäälle 11.30 ja kisa alkoi tasan klo 12. Itse menin suoraan vanhalle reiälle ja aloitin siitä ja ihmeekseni sain heti ylös pikkuraudun ja melkein toisen. Samoin kävi Karille. Syönti loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin. Vettä alla oli melkein 13 metriä ja lähdin matalampaan. Huomasi kyllä mistä kalaa sai sillä heti oli ryhmiä kasassa.

Tunnin verran pilkittyäni minulla oli kaksi kalaa, Ramilla yksi, Karilla, Leksalla ja Varpulla muutama. Tein pari onkea uusiksi, sillä edellisenä iltana tehdyissä oli aivan liian isot koukut. Kokon Pekka oli myös kisoissa ja Pekka sanoikin kisan jälkeen että laittaa 20-numeron koukut jos joskus tulee kisoihin uudestaan.

Siirryin takaisin aloitusreiälle ja sain syönnin uudestaan päälle. Ehdin pilkkiä n. 10 pikkurautua kun ympärilläni oli kymmenen hengen porukka. Syönti hiipui hiljalleen mutta sain samasta reiäistä vajaat 20 pikkurautua. Pienimmät oli reilen tulitikkuaskin mittaisia, suurimmat n. 12 senttisiä.

Loppusijoitukseni oli 28, 356 gr:n tuloksella, Leksa oli 32, 329 gr:n tuloksella. Rami löysi kotona vielä neljä pikkurautua jotka olivat jääneet repun pohjalle. Osallistujia miesten sarjassa oli 80. Varpu oli naisten sarjassa sijalla 22, osallistujia 40.

Kisan lopussa hyppäsimme kiireesti kelkkakyytiin ja tavarat kyytiin ja lähdimme ajelemaan kohti etelää.

Matkalla ennen Saariselkää vaihdoimme lennossa pilkkivaatteet siviileihin ja sovittujen ajovuorojen jälkeen ajelimme kotiin jossa olimme sunnuntaina klo 8.

t p

Loppukaneetti reissusta

Paikka jossa olimme oli Partakko Inarijärven yläpuolella Tsiuttajoen varrella. Paikan omistaa Martti Aaltonen yhdensä vaimonsa Leilan kanssa. Vuokralla on kaksi 5-hengen pikkumökkiä ja ne vastaavat LUK:n Vanniemen mökkien tasoa. Käytössä ei ole juoksevaa vettä.

Lisäksi on yksi lautarakenteinen mökki jonka kokoa en kysynyt (3-henkilöä). Pari nukkujaa mahtuu myös parkkipaikalla olevaan asuntovaunuun tai pakettiautoon (Mersuun). Sauna on tilava ja sijaitsee upeassa paikassa joentörmän päällä. Mökkivuokriin sisältyy kesällä moottorivene (20 hv). Polttoaineet tuo käyttäjä mukanaan.

Isäntä Martti on loistava erä- ja kalastusopas päivän reissuille mukaan. Palveluistaan hän veloittaa kohtuullisesti. Tarvittaessa hän vuokraa asiakkaille kelkat ja toimii kalastusoppaana. Kairoja emme tarvinneet olleenkaan sillä Martilla oli mukana 5" ja 6" moottorikairat joilla reikiä syntyi kymmeniä päivän aikana. Tarvittaessa niitä olisi tullut lisääkin. Martti tietää melko hyvin alueen kalapaikat ja helpottaa niiden etsimisessä. Kulkeminen oli muutoin helppoa kahdella kelkalla joista toisessa oli aina reki perässä.

Päivän kahvihetki pidettiin aina jäällä tai rannassa ja tulipuut tulivat Martin puuvarastosta.

Suosittelemme ehdottomasti paikkaa ylälapin kalastus- ja eräretketkeilijöille.

Hintaa reissulle kertyi n. 700-800 / henkilö. Meille lähinnä siitä että meillä oli joka päivä opas ja kaksi kelkkaa käytössä. Lisäksi kulkupelimme oli MS-Vuokrauksen 9-hengen pikkubussi + peräkärri. Tavarat mahtuivat tosi hyvin kulkupeleihimme. Autoa emme tarvinneet koko aikana muutoin kuin meno- ja paluumatkaan.

Kelkoilla pisin tekemämme päivämatkamme oli yli 80 km ja normaalipäivinäkin vähintään 30 km. Ajamaan oppii kyllä paikan päälläkin mutta suosittelemme ennen reissua hieman harjoittelemaan kelkalla ajoa umpihangessa kaveri kyydissä ja mahdollisesti reen tai ahkion kanssa (me emme sitä tehneet ja se oli aluksi pieni ongelma)

Varusteiden pitää olla kunnolliset ja niitä on hyvä olla kahdet, myös pilkkisaappaat, aina ei ehdi kuivata varusteita seuraavaa reissua varten. Sadevarusteet on syytä olla mukana.

Pilkkisesonki alkaa huhtikuun alusta ja kestää n. äitienpäivään. Viikko on sopiva aika, ehtii käydä aika monessa paikassa. Kaksi viikkoa ehkä vielä parempi, silloin ehtii myös huilata reissujen välillä.

Kalastusvälineistä koukkujen ja morrien pitää olla selvästi isompia kuin ahvenonginnassa. Pikkuperhot joissa on vahvat koukut sopivat tosi hyvin kunhan koukku on riittävän iso. Siiman vahvuus on oltava vähintään 0,30 mm. Syötteinä toimivat normaalit toukat, punainen, valkoinen, pronssi, siimahäntä erittäin hyvä, matoja oli mukana monta purkkia, mutta niitä ei hirveästi kokeilu. Myös muovijäljitelmä toukista ja surviaisista toimi. Morrien pääväri joista paras ehdottomasti musta ja tumma sävyiset morrit. Muut toimivat: punainen, keltainen, sininen, vihreä ja oranssi, papukaijat ok, myös kultamorrit. Pilkkejä: Hummonleija, Valio, Saku, pienet rautupilkit (meillä kaikilla oli ehkä liian isot lätkät) ja pelkät morrivehkeet.

Harreja ongitaan alle 1,5 metrin syvyydestä, Taimenta ja ahventa hieman syvenpää ja rautuja n. 30 metrin syvyydestä eli siimaa on varattava kelalle riittävästi. Vapa voi olla harrille jäykkä muille löysempi. Joskus paikalle saapuu myös hauki, joten varaudu varusteiden katoamiseen.

Suosittelijat: Pekka, Varpu, Leo, Rami ja Kari

katso myös:

www.tsiuttajoki.com ja www.ms-vuokraus.fi

ps. lisää valokuvia löytyy kaikilta reissajilta

Rautu Ramista tuli kääpiö...

Rekikin hajosi kesken reissun..,

Leksa päätti lähteä kävellen kotiin...

Reissun suurin eli yli 1100 gr:n harri, eikä sekään ollut vielä RAAVAS...

15 sekunttia ja kaksi kiloa harria, sen jälkeen petti tapsilukko värikoukusta...

Perjantain tauon paikka, oikealla oppaamme Martti. Sinisellä purkilla Tallinnasta on ihme vaikutus, sillä 50 reikää syntyi moottorikairalla aika sutjaan kun näytti purkkia Martille.

Huom! katso kuvan vasemmassa alakulmasta puun juurelta ja kerrankin oli myös todistettavasti sinappia mukana, taisi olla se puuttuva lusikkakin...

Välillä piti huilata, harmi ettei aurinko paistanut...

Se oikea kalakeitto jossa oli tuoretta kalaa, kermaa ja paljon voita...

Aapaa puurajan yläpuolella...